Omakotitalon huolto

Omakotitalon huolto on säännöllistä toimintaa

Omakotitalon huolto voi olla mysteerinen asia monelle omakotitalon omistajalle. Miksi toimivaa omakotitaloa pitäisi huoltaa, miten sitä pitäisi huoltaa, mitä siitä hyötyy, kuka sen tekee ja paljonko se maksaa.

Myös omakotitalon huoltokohteiden tunnistaminen voi olla hankalaa. Huollettavat kohteet eivät huutele itsestään ja huollon tarpeesta ilmoittava merkkivalo ei syty kojelaudassa tai keittiössä.

Tunne omakotitalon huolto ja sen kohteet sekä tee tarvittavat huoltotoimet säännöllisesti.

Tunnista omakotitalon huoltokohteet

Omakotitalon huoltoon ja huoltokohteisiin liittyvää epävarmuutta voit hälventää sekä turvata rakenteiden ja talotekniikan pitkäikäisyyden, kun huomioit kokeneiden rakentajien ja ammattilaisten tietotaidon. Käyttämällä aikaa selvitystyöhön ja huoltoaikataulun suunnitteluun ollaan jo pitkällä huollon valmistelevissa toimissa.

Kerromme sinulle tässä artikkelissamme keskeiset huollon yksityiskohdat, tarjoamme lisätiedon lähteitä ja voimme tarjota sinulle jopa henkilökohtaisia neuvoja ja tukea.

Lue lisää ja selkiytä kokonaiskuvaa aiheesta omakotitalon huolto. PRKK:n asiantuntijat auttavat sinua onnitumaan.

Huoltokohteet selville huoltokirjasta

Suurin osa suomalaisista omakotitalon omistajista on tyytyväisiä omaan kotiinsa. Asuminen on huoletonta ja asumiskustannukset ovat kohtuullisia. Rahaa säästyy eikä asumiseen ja kiinteistöön liittyviä kuluja synny, kun omakotitalon huolto ja remontit jätetään tekemättä.

Lähes jokainen talon omistaja on ainakin kuullut sanat omakotitalon huolto. Terminä se on huomattavasti vieraampi kuin henkilöauton huolto, joka tehdään vuosittain. Omakotitalossa on rakenteita ja talotekniikkaa, jotka on syytä tarkistaa ja tarvittaessa myös huoltaa vuosittain, jotta talon rakenteet ja talotekniikka kestävät niille suunnitellun ajan.

Mikäli et ole varma mitä omakotitalon rakennusosia pitäisi huoltaa tai remontoida, PRKK:n tekemä Remonttitarpeen Katsastus antaa sinulle asiasta hyvää tietoa.

Niissä omakotitaloissa, joihin on tehty ja ylläpidetty huoltokirja, on käytettävissä tarpeellista tietoa talotekniikasta, käytetyistä materiaaleista ja tarvittavista huolloista. Mikäli talossasi ei ole huoltokirjaa, voit hankkia sen PRKK:n verkkokaupasta.

Huoltokirja sisältää mm. eri rakenteiden huolto-ohjeita ja talokohtaisesti täytettävät ja tallennetavat huoltolomakkeet. PRKK:n jäsenet löytävät pientalon huoltokirjan, huolto-ohjeet ja siihen liittyvät lomakkeet extranet-sivuilta kohdasta Ohjeet ja oppaat. Omakotitalon huolto onnistuu ja ylläpidosta tulee suunnitelmallisempaa, kun pidät talostasi huolta huoltokirjan mukaisesti. Myös asumisterveys ja talon arvo säilyvät.

Omakotitalon huolto – Vesikatto ja yläpohja

Omakotitalon vesikatto on hyvä tarkistaa sekä päältä että alta – keväällä ja syksyllä. Katemateriaalin kiinnitykset ja läpiviennit ovat tyypillisiä paikkoja, joissa voi olla vesivuotoja, ellei näistä huolehdita ja tiivistetä tarvittaessa. Eri katemateriaaleilla on omia tyypillisiä ongelmia ja tarkistuskohteita sekä huoltotoimia, jotka selviävät mm. Pientalon keväthuolto -oppaasta. PRKK:n jäsenet löytävät oppaan extranet-sivuilta kohdasta Ohjeet ja oppaat

Katon vesivuodot näkyvät hyvin nopeasti yläpohjassa. Vuotokohdat on helppo paikallistaa, mutta jos vuoto näkyy aluskatteen alapuolella, varsinainen vuotokohta voi olla vesikatteessa kauempanakin esimerkiksi hormin läpiviennissä.

Aluskatteessa voi olla myös rakennusaikaisia ongelmia aiheuttavia virheitä, joita ovat mm. liian kireälle asennettu aluskate, aluskatteen repeämät ja heikosti tiivistetyt läpiviennit tai aluskate päättyy ulkoseinän päälle, jolloin se ohjaa vuoto- ja kondenssivedet suoraan seinärakenteeseen.

Yläpohjaa tarkastettaessa kannattaa tarkistaa myös kattorakenteiden kunto. Alusrakenteiden tulee olla kuivat eikä niissä saa olla lahovauriota, eivätkä ne saa olla notkolla tai painuneita esimerkiksi lumen painosta.

FISE Oy:n ylläpitämän Rakennusvirhepankin virhekorteista löytyy esimerkkejä yläpohjan vaurioista ja niiden korjaamisesta.

Vesikatolla oleva sammal on syytä poistaa. Poistamiseen voi käyttää sammaleenpoistoaineita tai sammaleen voi yrittää poistaa harjaamalla. Mikäli sammalta on runsaasti, sammaleenpoistokäsittely kannattaa tehdä pari kolme kertaa muutaman viikon välein hyvän lopputuloksen varmistamiseksi.

Puista tippuneet oksat ja lehdet ja neulaset eivät kuulu katolle. Vesikaton huoltoon kuuluu keväisin ja syksyisin sadevesikourujen puhdistaminen ja huuhtelu. Samalla varmistetaan, että vesi virtaa vapaasti syöksytorvista eikä se vuoda kourujen tai syöksytorvien liitoksista.

Vesikatolla työskennellessäsi käytä turvavaljaita tai tilaa katon puhdistus näitä töitä tekevältä ammatinharjoittajalta tai yritykseltä.

Rakennuksen vierusta ja salaojat

Omakotitalon katolta tulevat sade- ja sulamisvedet johdetaan syöksytorvien alle asennettujen loiskekuppien ja vedenpoistoputkiston tai pintakourujen kautta kauemmas rakennuksen vierustalta.

Kattovesiä ei saa johtaa talon perustuksiin tai salaojajärjestelmään. Rakennuksen vierustat tulee olla kallistettu rakennuksesta poispäin, jotta sulamis- ja sadevedet eivät päädy kastelemaan talon perustuksia.

Salaojajärjestelmän toimivuutta voi tarkkailla avaamalla salaojien tarkastuskaivojen kannet. Veden pinta ei saisi nousta salaojaputken alapintaa korkeammalle. Jos salaojaputket ovat veden alla, jossakin on tukos.

Joissakin kohteissa salaojan purkuputki laskee ojaan tai maastoon. Tarkista että putki viettää alaspäin ja vedet pääsevät purkautumaan vapaasti. Putken päässä on hyvä olla verkko, joka estää eläinten pääsyn putkistoon.

Selvä hälytyksen merkki on veden nousu salaojaputkissa. Jollei ole muita näkyviä ongelmia kuten kostunutta sokkelia, purkuputki on tukossa. Se voidaan todennäköisesti avata painehuuhtelulla. Kuvaus ja huuhtelu maksaa noin tuhat euroa. Itse ei pidä puutarhaletkulla ruveta täyttämään talon salaojaputkia vedellä.

Normaalioloissa salaojien tekninen käyttöikä on 30–40 vuotta, jonka jälkeen ne on syytä uusia. Salaojiin kertyy vuosikymmenien aikana hienoa maa-ainesta, ja puiden juuret voivat tunkeutua salaojiin, jolloin salaojat eivät toimi suunnitellusti. Puutteellisesti toimivista salaojista voi seurata alapohjan kosteusvaurio, joka pahimmillaan johtaa homevaurioon.

FISE:n Rakennusvirhepankin virhekortista löydät lisätietoa puutteellisesti toimivien salaojien virheistä ja niiden aiheuttamista ongelmista sekä niiden korjaamisesta.

Omakotitalon huolto ja erilaiset tarkastustoimet ovat tärkeitä tekijöitä rakennuksen kosteuksien havaitsemiseksi ja hallitsemiseksi. Salaojaverkosto on syytä huuhdella / puhdistuttaa ammattilaisen toimesta 5–10 vuoden välein.

Omakotitalon julkisivut

Omakotitalon puujulkisivu keskimääräinen huoltomaalausväli on 15–20 vuotta, jos julkisivu halutaan pitää siistinä. Muutaman vuoden välein tehtävä julkisivun huoltopesu puhdistaa julkisivua ja ehkäisee likakerroksen kertymistä ja pintahomeen muodostumista siihen.

Ennen julkisivun maalaustyöhön ryhtymistä on syytä tunnistaa vanha maalityyppi, ellei talon huoltokirjasta löydy tietoa vanhasta maalista, jolla julkisivu on maalattu. Esimerkiksi Tikkurilan maalilinjan verkkosivuilta löytyy hyvät ohjeet vanhan maalin tunnistamiseen. Vanhan maalin tunnistamisella on merkitystä, sillä se vaikuttaa maalityypin valintaan, jolla julkisivun huoltomaalaaminen voidaan suorittaa onnistuneesti.

Ennen maalaamista seinäpinta pestään ja huuhdellaan huolellisesti sekä irtoava maali poistetaan kaavinraudalla tai teräsharjalla. Pohjatyöt on syytä tehdä maalin valmistajan ohjeiden mukaisesti, jotta lopputuloksesta tulee hyvä ja pitkäikäinen.

Omakotitalon huolto ja märkätilat

Märkätilojen tekninen käyttöikä on 30 vuotta edellyttäen, että tilan vedeneristys ja lattiakaivon liitos ja vedeneristys on tehty oikein eikä suihkun jälkeen lattialle jää lammikoitunutta vettä.

Säännöllisinä huoltotoimina pesutilojen käytön jälkeen lattialle seinomaan jäävä pesuvesi kannattaa vetää lattialastalla lattiakaivoon ja ilmanvaihtoa voi myös suurentaa joksikin aikaa. Näin pienennetään turha rakenteiden kosteuskuormaa. Lattialämmitys nopeuttaa kosteuden haihtumista lattialta ja peseytymistiloista.

Märkätilojen elastisten nurkkasaumojen sekä lattian ja seinän kulmasaumojen pitävyys on hyvä tarkastaa vuosittain. Silikonisauma-aineen pitää olla hyvin ja tiiviisti pinnoissa kiinni eikä niissä saa olla pintahometta. Silikonisaumat on hyvä uusia 5–10 vuoden välein. Poista vanha silikoni ja puhdista saumattavat laatat huolellisesti ennen uuden silikonimassan levitystä.

Omakotitalon huoltotoimissa vuosittain tarkastettavia ja tarvittaessa korjattavia kohteita ovat myös lattiakaivojen liitossaumat sekä vesikalusteiden peitelevyjen alla olevat tiivistemassat, mikäli ne eivät ole tiiviisti paikallaan.

Omatoimisesti tehtävä hajulukon puhdistus on myös tärkeä toimi omakotitalon huollossa. Huonosti vetävä käsienpesuallas kertoo viimeisen hetken tälle huoltotoimelle. Myös hajusta voi päätellä jotain. Tarkista samalla tiivisteen kunto ja vaihda se tarvittaessa. Voit helpottaa työtäsi kuvaamalla jokainen vesilukon purkuvaiheen tilanne, jotta kokoaminenkin sujuu helposti.

Omakotitalon talotekniikan huolto

Talotekniikkaa ovat lämmitykseen, ilmanvaihtoon, sähköjärjestelmiin sekä vesi- ja viemärilaitteisiin kuuluva tekniikka ja laitteet. Näiden pitää toimia moitteettomasti.

Omakotitalon huolto teknisten laitteiden osalta saattaa onnistua osin omatoimisestikin, jos itsellä on osaamista, mutta alan asiantuntijoiden tekemät ajoittaiset tarkastukset säästävät usein pitkän pennin kodin yllättävien vaurioiden korjauskuluissa. Esimerkiksi huonosti toimiva ilmastointijärjestelmä tai vuotava lattiakaivon rengas voivat aiheuttaa mittavia kosteusvaurioita.

Ilmanvaihtojärjestelmä ja liesituuletin

Omakotitalon huolto sisältää myös pienempiä tehtäviä. Liesituulettimen rasvasuodatin esimerkiksi tulee pestä muutaman kuukauden välein. Puhdistusväli riippuu siitä, kuinka usein ja kuinka rasvaisia ruokia valmistetaan liedellä. Yleisesti ottaen liesituulettimen rasvasuodatin pestään aivan liian harvoin. Tämä lisää turhaan kodin kosteusrasitusta.

Ilmanvaihtojärjestelmän säännölliseen huoltoon kuuluu IV-koneen suodattimien vaihto vähintään kaksi kertaa vuodessa. Uusimmissa ilmanvaihtokoneissa on merkkivalo, joka syttyy, kun suodattimien vaihto on ajankohtaista.

Koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän kanavat on hyvä tarkastaa ja puhdistaa 5–10 vuoden välein. Ilmanvaihtokanavien puhdistamisen voi tehdä itsekin, jos on siihen sopivat välineet käytettävissä. Kanavien puhdistamisen jälkeen ilmamäärien säätäminen kannattaa jättää asian osaavalla huoltoliikkeelle.

Koneellisen ilmanvaihdon tuloilmakanavan päässä, rakennuksen seinässä on tuloilmaritilä ja sen takana on hyttysverkko roskasuodattimena. Hyttysverkko kannattaa puhdistaa vähintään kerran vuodessa, jotta tuloilma pääsee virtaamaan vapaasti ilmanvaihtokoneeseen.

Jos talossa on painovoimainen ilmanvaihto, ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmaventtiilit on hyvä puhdistaa vuosittain. Mikäli tuloilmaventtiileissä on suodattimet, ne on hyvä vaihtaa keväällä ja syksyllä.

Ilmalämpöpumppu

Ilmalämpöpumpun suodattimet on helppo puhdistaa. Lämpöpumpun karkeasuodatin ja hienosuodattimet puhdistetaan imuroimalla kerran kuukaudessa. Karkeasuodattimen ja ionisaattorin voi tarvittaessa puhdistaa vedellä ja miedolla pesuaineella.

Ilmalämpöpumpun laitekohtainen puhdistamis- ja huolto-ohje löytyy laitteen käyttöohjeesta.

Vesijohtojärjestelmän huolto

Omakotitalon vesivahinkojen yleisimpiä aiheuttajia ovat pesukoneiden liitosputkien ja ikääntyneiden vesiputkien vuodot. – Omakotitalon huolto sisältää näin monenkirjavia tehtäviä ja edellyttää sekä omatoimisuutta että panostamista ajoissa asiantuntijoiden tekemiin tarkastuksiin.

Vaurioiden korjaamisen on tutkittu maksavan noin 30 % enemmän kuin aikaisin tehtyjen ”elinkaariremonttien”. Vakuutuskaan ei korvaa, jos vuotoa ei tulkita äkilliseksi, ja putkiston ikä sekä omavastuu saattavat myös vähentää korvaukset nollatasolle.

Astianpesukoneen liitosputken vuoto voi olla vuosia varsin huomaamaton, jolloin se voi aiheuttaa suurenkin vesivahingon. Siksi astianpesukoneen vesi- ja viemäriputkien liitosten pitävyyttä on hyvä tarkkailla säännöllisesti. Suositeltavaa on asentaa vuotokaukalo astianpesukoneen alle. Altaaseen voi laittaa myös 10–20 euroa maksavan vesivuotohälyttimen, joka hälyttää, kun altaaseen kertyy vettä.

Vesijohtoverkoston vuotoja voi tarkkailla muutaman kerran vuodessa seuraamalla vesimittaria silloin, kun talossa ei ole vedenkulutusta. Vesimittarin jatkuva pyöriminen kielii putkivuodosta.

Vesikalusteiden, hanojen ja wc-istuimen, tiivisteiden vuodot ovat varsin yleisiä. Tiivisteiden keskimääräinen kestoikä on noin 20 vuotta. Vuotava vesihana ja wc voivat valuttaa vettä hukkaa jopa tuhansia litroja kuukaudessa, kuten Päivänlehti uutisoi.

Hana voi tiputtaa vettä tai vesi vuotaa juoksuputken ja hanan rungon välistä. Hanan vuotamisen syy on joko kuluneet tiivisteet tai niihin on kertynyt epäpuhtauksia. Kotimaisen hanavalmistajan hanoihin saa uusia tiivisteitä LVI-liikkeistä ja rautakaupoista. Tiivisteet voi vaihtaa itsekin. Ohjeita löytyy netistä.

Vuotavan wc:n syynä on yleensä huuhtelusäiliöön kertynyt lika ja kalkki ja vuotava poistoventtiilin tiiviste. Yleisimpien wc-istuinten poistoventtiilin tiivisteen voi vaihtaa itsekin.

Omakotitalon sähköasennukset

Omakotitalon huolto kattaa myös sähköasennusten seurantaa, huoltoa ja korjausta. Vanhoissa kiinteistöissä saattaa olla sellaisia sähköasennuksia, jotka eivät kaikilta osin vastaa uusien asennusten sähköturvallisuusvaatimuksia. Asennuksia ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä muuttamaan, jos ne täyttävät asennusajankohdan määräykset eikä asennusolosuhteisiin ja ympäristöön ole tullut muutoksia.

Vanhojen sähköasennusten korjaustyö, kuten rikkoutuneen osan vaihto, on sallittu tehdä noudattaen alkuperäisenä asennusajankohtana voimassa olleita määräyksiä. Sähkötöiden tekijällä on oltava sähkötöihin tarvittava oikeus. Asian voi tarkistaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin rekisteristä.

Tukesin verkkosivuilta löydät sähköturvallisuusoppaan ja saat tietoa myös pienistä sähkötöistä, joita tavalliset sähkönkäyttäjät saavat tehdä.

Ajan ilmiö on ovelta-ovelle remonttimyyjät, jotka erilaisten remonttien lisäksi tarjoavat etenkin vanhoissa omakotitaloissa asuville vanhuksille myös sähköpääkeskuksen vaihtamista. Jos taloon ei tehdä laajennusta tai uusita sähköistystä, vanhan toimivan sähköpääkeskuksen vaihtamiseen ei yleensä ole mitään tarvetta.

Mikäli oman talon sähköistyksen kunto arveluttaa, niin Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton Löydä sähkömies verkkosivuilta saat tietoa kodin sähköistyksen kuntokartoituksesta, jolla selvitetään omakotitalon sähköremontin tarve.

Paikallisia sähköurakoitsijoita löydät samoilta verkkosivuilta. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n jäsenistön toimintaa ohjaavat mm. jäsenistön eettiset säännöt ja kilpailuoikeudelliset ohjeet.

Katso tulevat koulutukset

Osta Pientalon huoltokirja

Katso PRKK:n jäsenedut ja liity jäseneksi